Viime vuoden blogin otsikko tuntuu nyt kyllä pliisulta. Korona ei vaan värittänyt vaan tuhosi tapahtuma-alalta huippuvuoden. Toisaalta vuoden aikana myös innovoitiin alalle uusia toimintamalleja kerralla edellisvuosikymmeniä enemmän. Näistä enemmän tuonnempana.

Pandemia vaivaa edelleen, mutta rokotuksien myötä paluu normaaliin on jo näkyvissä. Kesän aikana rokotuskattavuus taltuttanee pandemian ainakin länsimaissa. Sairastamisen kautta laumaimmuniteetin saaminen näyttäisi vievän vuosikymmeniä, koska vasta 2% maailman ihmisistä on virallisesti sairastanut ja 0,043% on menehtynyt tautiin. Suomessa ollaan pärjätty erinomaisesti tilastojen valossa. Suomalaisista 1,6% on sairastanut ja 0,017 % menehtynyt tautiin. (Lähde www.worldometers.info -tilastot 15.5.21).

Pieniä prosentteja moniin muihin sairauksiin ja kuolinsyihin verrattuna, mutta näilläkin luvuilla terveydenhuollon kapasiteetti on monissa maissa ylitetty. Rajoitukset ja toimenpiteet on tästä syystä olleet hyvin perusteltuja. Vaikka Suomessa on lukujen perusteella pärjätty hyvin, mietin monesti miten auki yhteiskuntamme voisi jo olla, jos maskiasiat ja rajaturvallisuus olisi saatu kuntoon jo viime vuoden keväällä. Toivoisin, että asioiden mahdollistava pohdinta korostuisi jatkossa enemmän esteiden hakemisen sijaan.

Innovaatioita ja kehitystä alalla tapahtui sähköisen maailman osalta. Etäkokous, -koulutus, -seminaari, -lanseeraus, -kongressi ja -messut tulivat kaikille vähintään käsitteinä tutuiksi. Nämä toiminnot pysyvät osana tapahtuma-alaa myös jatkossa.

Itse keskityin vuoden aikana messutapahtumien sähköisiin toteutuksiin Suomessa ja etenkin maailmalla.  Työpöydän äärellä tuli käytyä kymmenillä virtuaalimessuilla kaikilla mantereilla. Tarjolla oli todella hienoja teknisiä toteutuksia virtuaalisista messuista, mutta vastaan ei tullut yhtään toteutusta, jossa näytteilleasettajan ja kävijän kohtaaminen olisi edes lähellä fyysisen tapahtuman vaikuttavuutta. Webinaareista ja lavaohjelmista sen sijaan vastaan tuli erittäin hyvin toimivia kokonaisuuksia.

Virtuaalimessuille saatiin yleensä ihan mukavia käyntimääriä nettiseurannan kautta, mutta ajankäyttö tapahtumissa oli yleensä vain murto-osa fyysisen tapahtuman ajankäytöstä. Virtuaalimessun kävijämääriä on muutenkin vaikea verrata fyysiseen messutapahtumaan, koska jokainen sivukäynti ja -avaus lasketaan erikseen. Fyysisessä messutapahtumassa noita netin ”sivunavauksia” tulee kulkiessa koko ajan ja mikä tärkeintä saatat oikeilla messuilla ”avata sivun” ja mennä käymään osastolla, jota et olisi virtuaalimaailmassa ikinä avannut. Jos laskisimme netin periaatteilla kävijäkontakteja myös perinteisillä messuilla, niin kyllä niitäkin kelpaa esitellä. Esimerkkinä MaatalousKonemessut 2018

• fyysisten eri kävijöiden määrä päivittäin yhteensä 16 820 henkeä
• messuilla vietetty aika keskimäärin yli 5 h
• näytteilleasettajakontakteja (sivun avauksia) 5 676 750 kontaktia (oletus: jokainen kävijä näkee 90% näytteilleasettajista)

Tällä kokemuksella en siis usko virtuaalimessujen menestykseen vielä. Sen sijaan uskon, että messujärjestäjät voivat tarjota paljon lisäarvoa näytteilleasettajille ja kävijöille rakentamalla fyysiseen messutapahtumaan ympärivuotista 365 sisältöä.

MaatalousKonemessut 2020 siirtyessä vuodelle 2022 otimme tämän aihepiirin työn alle ja loimme Messukeskuksen kanssa MaatalousKonemessut verkossa 365-palvelun seuraavilla ominaisuuksilla:

• Uutispalvelu näytteilleasettajien ja alan medioiden tärkeimmistä uutisista 24/7
• Näytteilleasettajien ja heidän tuotteiden virtuaaliesittely messusivuilla tavoitteena leadivirtaa näytteilleasettajille ympäri vuoden
• Teemoitetut messuteemaviikot 4-6 teemalle vuodessa

Tähän kokonaisuuteen uskon ja tähän tulemme panostamaan sekä MaatalousKonemessuilla ja KoneAgriassa jatkossa.

Viime vuoden blogissa arvelin maataloussektorin olevan yksi vuoden voittajista. Tämä ennustus näyttäisi toteutuvan. Työtä sen eteen pitää tehdä koko alalla edelleen. Tästä kokonaisuudesta on auennut myös uutta liiketoimintaa yrityksellemme. Toivottavasti näistä pääsee kertomaan enemmän jo tämän vuoden aikana.

Sijoitustoiminnan kannalta vuosi oli erinomainen etenkin pörssiosakkeiden kannalta, mutta hyvä suhdanne jatkui myös kiinteistösijoituksissa.

Messutoiminnasta ei tuottoja vuodelle kertynyt vaikka töitä tehtiin normaalia enemmän. Ensi syksyn KoneAgria on hyvässä mallissa ja seuraavalle tilivuodelle sieltä on odotettavissa jo liikevaihtoa. Saksan Interschutz projekti siirtyi vielä kerran vuodella, eli siellä tähtäin siirtyi vuoteen 2022.

Absoluuttisesti vuosi oli siis vaatimaton, mutta olosuhteisiin nähden pärjäsimme erinomaisesti. Tästä on hyvä jatkaa.

Leo 53

P.S. Tänä vuonna paras synttärilahja tuli jo päivää ennen varsinaista synttäriä, kun minusta tuli eilen tupla-ukki.