Jokaisella lienee kokemuksia erinomaisen idean kariutumisesta. Syy on harvoin idean huonous. Yleensä toteutus epäonnistuu osapuolien puutteellisen sitouttamisen johdosta. Ihmisillä, erityisesti päättäjillä, on synnynnäinen halu päästä vaikuttamaan oman ympäristönsä asioihin. Jos koetaan, että hyvään ideaan ei pääse enää vaikuttamaan, saattaa ihmisestä tulla idean vastustaja, vaikka idea olisi lähes täydellinen hänen mielestään.
Astetta haastavampaa on saada ideaa jo lähtökohtaisesti vastustavat mukaan yhteiseen kehittämiseen. Realismia on, että lähes kaikissa hankkeissa löytyy myös vastustajia. Miten siis saada asiat etenemään ja muut tukemaan keksittyä ideaa?
Tavoitteen, vision kautta eteenpäin
Lähes aina idea on osa suurempaa kokonaisuutta tai tavoitetta, jonka saavuttaminen helpottuu jos idea saadaan toteutettua. Tärkeää onkin löytää sellainen yhteinen tavoite, johon myös idean vastustajat voivat sitoutua. Tämän jälkeen onkin helpompaa lähteä porukalla tavoittelemaan sitä kaikkien hyväksymää tavoitetta. Monesti tässä prosessissa alkuperäinenkin idea kehittyy ja paranee. Lisäksi löydetään yleensä vielä monta uutta ideaa, jotka auttavat tavoitteen saavuttamisessa.
Itselläni on pitkä kokemus tapahtumaliiketoiminnan kehittämisestä. Tässä toiminnassa päätöksiin vaikuttavia tahoja on paljon. Yleensä mukana on vähintään kaupunki, kaupunkilaiset, seutukunta, tilojen omistajat, tilojen operaattorit, tapahtumia palvelevien toimintojen edustajat (hotellit, ravintolat, matkailun palvelut, kuljetustoimijat), tapahtumien järjestäjät ja tapahtumien kävijät.
Oman työurani suurin kokonaisuus on ollut Paviljongin MasterPlan 2015-kehittämissuunnitelman ideointi ja toteutus. MasterPlanilla lähdettiin tavoittelemaan vuonna 2005 Paviljongin kehittämistä Suomen monipuolisimmaksi ja kiinnostavimmaksi tapahtumakeskukseksi. Kun Masterplania valmisteltiin, se oli eri osapuolten mielestä kaikkea utopistisen haihattelun ja realistisen tavoitteen väliltä. Hotellitoimijat ei nähneet julkisuudessa tarvetta uudelle hotellille. Kaupunkilaiset pitivät suunniteltuja tapahtuma-aukioita aikaan sopimattomana pröystäilyrakentamisena jne.
Kaikki tahot olivat yhtä mieltä siitä että Jyväskylään halutaan hyviä ja kiinnostavia tapahtumia, jossa asiakkaat viihtyvät. Tällä ajatuksella lähdettiin sitten viimeistelemään MasterPlania. Yhteisen tavoitteen turvin MasterPlan lähti toteutumaan pala kerrallaan niin, että 2014 suunnitelma oli toteutunut yli sata prosenttisesti.
Yhdessä tehty suunnitelma mahdollisti asioiden edistymisen. Suunnitelmaa kritisoineetkin ovat kääntäneet kelkkansa. Paviljongin seuraava kehitysvaihe, akustisen konserttisalin rakentaminen, tarvinnee toteutuakseen vastaavan yhteisen suunnitelman. Hyviä osasuunnitelmia on jo valmiina. Rahoitusmallin sisältämä liiketoimintasuunnitelma taitaa olla nyt se puuttuva osa. Aika näyttää saadaanko se aikaan. VLP-Palvelut Oy on käytettävissä, jos apua tarvitaan.
